Hah! Sijaistoimintaa

Olen loistava välttelemään kouluun liittyviä hommia ja tekemään kaikkea muuta sen sijaan. Nyt olisi hommaa vaikka kuinka, mutta minä kirjoitan blogia.

Tänään käytiin Hiskin kanssa Astalla. Ohjelmaan kuului tottistreeniä, remmilenkkiä ja riekkumista.

Treenit hoidettiin ensin pois alta. Hiski on kehittynyt huimasti viimeisen vuoden aikana. Pallinpoisto on vaikuttanut siihen rauhoittavasti, se on alkanut malttaa keskittymään treeneissä minuun, eikä lähde enää rallattelemaan muiden luokse, kun päästän remmistä irti. Sen kanssa alkaa olla jopa ihan kiva treenata. Toisaalta treeniseura oli sille ennestään tuttu parivaljakko Miikku ja Asta, mutta kuitenkin. Treenattiin paikallaoloa, liikkeestä istumista, luoksetuloja, seuraamisia. Luoksetuloissa se edelleen törmää ja sitä yritettiin kitkeä pois. Matkan lyhennys saa sen kyllä olemaan törmäämättä, mutta hidastaa myös vauhtia. Hiskin luoksetulot ovat aina olleet näyttävän vauhdikkaita ja siitä en halua tinkiä, kun vain saisi sen törmäämisen pois vaikuttamatta vauhtiin. Siinäpä riittää työnsarkaa. Seuraamisen käännöksissä se jää jälkeen, niitä pitää saada terävimmiksi. Oikeasti mä oikeen innostuin tän päivän treenin jälkeen. Kunhan saan tuon opparini päätökseen niin sitten alkaa hirveä tehotreeni, kuten myös kodin suursiivous ja moni muu asia ;).
Hiski on todella kuuman herkkä, olen tainnut siitä aiemminkin mainita. Eli se väsyy todella helposti, kun lämpötila alkaa olla +15 asteen yläpuolella. Tämä karsii meiltä kyllä tulevaisuudessa keskikesän kokeet kokonaan, jos nyt ikinä kokeisiin asti päästään. Se tekee kyllä, mutta selvästi se vaikuttaa sen työskentelytehoa alentavasti. Huomasin myös, että se on päässyt kesän aikana vähän pyöristymään, kuten allekirjoittanutkin. Otamme siis myös teholiikkumisen ohjelmaan.

Treenien jälkeen käytiin Astalle vaihtamassa koiruus, eli Riepulainen lähti lenkkiseuraksi. Hiskiläinen käyttäytyi treenien väsyttämänä kuin herrasmies, eikä jaksanut välittää edes vastaantulevista koirista tai Riepulaisen riekkumisjutuista. Lenkin jälkeen tyypit pääsi vielä pihalle keskenään riekkumaan. Mä oon niin iloinen ja onnellinen, että Hiski on vihdoin löytänyt ystävän, jonka kanssa se jaksaa temuta. Vaikka Riepu painaa hädin tuskin 20kg eli Hiski n. 30 kg enemmän, se osaa silti suhteuttaa leikkinsä niin ettei Riepu ole kärsimässä. Hiski köllähtääkin monesti maahan ja Riepu pomppii sen päällä.

Tässä muutama kuva ja video Hiskin ja Rievun edellisestä leikkihetkestä.

Lahjan kanssa käytiin Iisalmen näyttelyssä pari viikkoa sitten. Tuloksena ERI2, SA, PN4 eli oikeen hienosti meni ladyn näyttely 1,5 vuoden tauon jälkeen. Ens vkl on sitten vuorossa ranskisten erkkari Helsingissä.

kuten kuvista huomaa, koiranäyttelyt ovat mukava harrastus :D Voisinko enää myrtyneemmän näköinen olla ? Mutta nyt takaisin opparin pariin.

Vastakohdat täydentävät toisiaan?

Tänään koirien kanssa lenkillä ollessa huvittuneena huomasin, että ne ovat toistensa vastakohdat.

Lahja on pieni, pystykorvainen, pääväriltään valkoinen ja töpöhäntäinen. Hiski taasen on suuri, luppakorvainen, pitkähäntäinen ja pääväriltään musta. Lahjan kuono on lyhyt ja Hiskillä pitkä, ei suhteettoman pitkä ja rotuisekseen enemmän sieltä lyhyestä päästä. Lahjan kynnet kasvavat nopeasti ja niitä saisi leikata 2 kertaa viikossa, Hiskille riittäisi 3-4 viikon kynnenleikkuuväli. Hiski on toivoton hästääjä ja Lahja enemmän tuumailija. Tosin Hiski on vielä nuori ja toivottavasti iän myötä rauhoittuu, Lahjakin oli melkoinen ADHD nuorempana. Lahja vihaa pesulla käyntiä ja Hiski rakastaa.

Löytyy niistä paljon samojakin piirteitä. Molemmat tykkäävät lorkkia vedessä. Samaisella lenkillä kävimme Oulujoen rannassa lorkkimassa. Hiski kävi kyllä ihan uimassakin.