Kaislikossa suhisee tai nurmikolla sihisee

Tänään olin töiden jälkeen pissattamassa Lahjaa ja Lenniä tuossa meidän talon läheisellä nurmikolla. Yhtäkkiä kuulen sihahduksen ja huomaan Lennin pomppaavan taaksepäin ja sitten menevän taas eteenpäin. Tässä vaiheessa sain onneksi kiskaistua Lennin kauemmas, koska se oli nokikkain nuoren kyykäärmeen kanssa, joka hyökkäsi. Hyi hemmetti, kylmää vieläkin koko elukka. Oli oikeasti niin vähää vaille, ettei se olisi upottanut myrkkyhampaitaan Lennin naamaan.

Tapauksen jälkeen tarkkailin Lenniä tiiviisti, alkaako se oireilemaan (turvotus, huonovointisuus). Onneksi selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä eikä tarvinnut lähteä eläinlääkäriin nesteytykseen.

Nyt mua hirvittää ulkoiluttaa koiria tässä meidän lähimaastoissa, koska tää ei ole eka kerta kun olen kyyhyn täällä törmännyt. Tosin aiemmin en näin lähellä kotoa. Yöks.

Ikävä

Päivittäin tulee tilanteita, joista Hiski tulee jotenkin mieleen. Ikävä on edelleen kova ja vaikka tiedän, ettei muita vaihtoehtoja enää ollut niin silti toivoo vieläkin kovasti, että asiat olisivat toisin ja Hiski olis täällä meidän kanssa. Kuvia oon katsellut ja voin katsoa, tilanteet jotka tulee mieleen on positiivisia ja välillä naurattaakin. Tosin lopuksi tulee aina itku.

Muistan, että Hiskillä oli jättimäinen pää, mutta en muista kuin iso se oli ja tää jotenkin vaivaa mua hirveästi. Haluaisin ottaa koko koiran halaukseen, rutistaa lujasti ja kertoa kuinka tärkeä se on tai oli mulle. Edelleen saatan sanoa, kun joku kysyy koirista, että mulla on rottis... eikä mulla ole, asia tulee joka kerta yhtä musertavana totuutena mieleen, Hiskiä ei olekaan enää.

Voi rakas... 'til we meet again.

Oulu

Ihana lämmin kesäpäivä tänään. Aamupäivällä käveltiin koirien kanssa joenrantaan, jossa saivat käydä uimassa tai no Lenni ui ja Lahja kahlaili. Iltapäivällä tarvin omaa aikaa ja pyöräilin reilusti yli 20km. Ihastelin tätä kotikaupunkiani, joka on oikeasti aika kaunis kesäkaupunki. Harmi, kun ei ollut kamera matkassa, joten kännykän varassa oli kuvaaminen. 

Kävin torilla ostamassa jäden ja litran mansikoita, jotka pistelin poskeeni Nallikarin hiekkarannalla. Oli nautinnollista työntää varpaat lämpimään hiekkaan ja kävellä rantavedessä. Tämän jälkeen käänsin pyöräni kohti Toppilansaarea, siellä kävelin aallonmurtajan päähän ja istuin pitkän aikaa auringon lämmittämillä kivenlohkareilla omien ajatusteni kanssa. 

Toppilassa ihastelin vanhaa Vaasan valssimyllyä, joka kohta muutetaan asunnoiksi. Upea punainen tiilirakennus, jonka juurella viipotti pieni hiirulainen. 

Nämä kivet ihastutti mua kovasti!