sunnuntai 23. elokuuta 2015

Karvoja karvoja...pyykkihuoltoa

Kaksi vaaleaa koiraa + omistaja, joka on mieltynyt tummiin sävyihin = painajainen. Tällä viikolla olen siis pessyt pyykkiä. Koska en juurikaan pyykinpesusta tykkää niin pyykkikoreihin on kertynyt semmoisia harvemmin tarvittavia vaatteita, jotka "pestään sitten joskus kun jaksaa". Niitä on näemmä paljon yhdellä ihmisellä ja pyykkikone onkin pyörinyt jatkuvalla syötöllä, sähkölaskua odotellessa. 

Pyykinpesussa ei sinänsä ole mitään inhottavaa, mutta se kaikki jälkityö mikä johtuu tuosta ensimmäisen lauseen yhdistelmästä. Aikaa kuluu hurjan paljon, jotta saa vaatteista siistejä, jotta niitä kehtaa pistää päälle. Fb:ssä on  pyörinyt neuvo pesusienen laittamisesta pyykin mukana koneeseen ja simsalabim kaikki karvat ovat kertyneet sieneen eikä vaatteisiin. Ei tunnu toimivan labradorin ja ranskiksen karvoihin. Teippiharjalla olen tähän mennessä saanut parhaan tuloksen, vaikka sekin on laiskalle ihmiselle suuri ponnistus. 

Tämän neuleen kanssa oli pesukoneessa kaksi pesusientä. En ole haltioissani lopputuloksesta. 

Kysyin FB-kavereilta vinkkejä, ilman kuivausrumpua ei koiranomistaja voi kuulemma elää. Mun neljän neliön kylppäriin ei valitettavasti moista ylellisyyttä mahdu, joten näillä mennään, siis teippiharjalla. 

Nämä kaksi saavat nautiskella päiväunista sillä aikaa, kun emäntä tuskailee teippiharjan kanssa. 

maanantai 17. elokuuta 2015

Lennille Mejä AVO1

Huh huh, taas on rankka, mutta sitäkin antoisampi mejä-vkl Iissä takana. Meidän kotiyhdistyksemme SRY Pohjois-Suomen alaosasto järjesti Iissä mejäkokeen. Lennin kanssahan ei oltu viime syksyisen kokeen jälkeen edes treenattu koko verijälkeä, tuo aika vaan tuppaa ihmeellisesti menemään ohi eikä mitään saa aikaiseksi. Torstai-iltana illan jo hämärtyessä kävin verettämässä jäljen, jonka sitten perjantaina päivällä kävin Lennin kanssa ajamassa, ihan vain varmistamassa itselleni, että koira tietää edelleen mistä on kyse. Testijälki meni hyvin, makaukset ilmaistiin ja kaato löytyi ja sitä kannettiin tyytyväisenä. Siispä turvallisin mielin meidän molempien elämän toiseen mejäkokeeseen, ajatuksella kävi miten kävi, jos käy huonosti niin omistaja/ohjaaja saa syyttää vaan itseään laiskuudesta.

Lauantaina kokoonnuimme verettämään jäljet, koska olin epävarma omista taidoistani olin pyytänyt, että saisin veretykseen kokeneen parin ja sainkin kokeen ratamestarin, joka kyllä neuvoikin erittäin hyvin :). Yksi pari veretti siis kaksi jälkeä, yhden voittajajäljen ja yhden avojäljen. Kokeeseen osallistui 6 voittajaluokan koiraa ja 6 avoimenluokan koiraa, koe vedettiin läpi kahdella tuomarilla.

Sunnuntaiaamuna lähdettiin Lennin kanssa ajelemaan jo kuuden jälkeen kohti Iitä, ilmassa oli jännitystä ja koepaikalla tuntui, että saan koko ajan juosta vessassa. Jäljet arvottiin ja laukauksen sieto testattiin. Ohjaaja ei luultavasti olisi laukauksensietoa päässyt läpi (sitä ei onneksi testata...), mutta Lenni ei hätkähtänytkään. Ensin pääsivät tositoimiin voittajaluokan koirat. Minulla oli ensin vuorossa opastus ja sitten heti perään Lennin koejälki.

Tässä Lennin kokeen arvostelu


Koeselostuksessa lukee: "Rauhoitettu, ohjattu lähtö. Maa- ja ilmavainuista jäljestystä jälkiuran molemmin puolin edeten. 1. osuutta vauhtia jarrutellen. 1. kulmalla makuu merkataan ja suunta löytyy helpohkosti. 2. osuus jo vauhdin tasaantuessa hieman tarkempaa ja vähemmän tarkisteluita. 2. kulmalla makuu osoitetaan ja kulma jäljen mukaisesti. 3. osuus parilla pyörähdyksellä ja kaato löytyy. Sitä tutkitaan ja haluttaisi kantaa sitä. Hyvä jälkipari!"  Tuomarina toimi Aila Pekkarinen, joka oli myös kokeen ylituomari. 

Erityisesti tuo viimeinen kommentti lämmittää mieltä vielä pitkään :).
Lennin jälki meni siis hyvin, 46/50 pistettä. Viimeisellä suoralla oli vähän riistanhajua joka aiheutti pyörimistä, mutta niistä selvittiin ja jäljen loppuun päästiin.

Lenni sai siis toisen ykköstuloksen ja oli järjestäneen yhdistyksen eli meidän oman rottisalaosaston paras avoimen luokan koira. Lenni kerrytti tuloksellaan mammalle lisää Iittalan mustavalkoista Taika-sarjaa. 


Koska olin niin iloinen Lennin voittajaluokkaan oikeuttavasta tuloksesta, sai Lenska palkaksi Heseltä tavishampurilaisen ilman mausteita. Oli se sen kyllä ansainnutkin! 


Lennillä on nyt siis mejästä voittajaluokkaan oikeuttavat kaksi ykköstulosta avoimesta luokasta, mutta koska Lenskalla ei ole näyttelytulosta niin sen mejäura taitaa katketa tähän. Voittajaluokkaan kun jostain idioottisyystä se näyttelytulosta vaaditaan. Lennihän on kastroitu niin se ei tule sitä näyttelytulosta edes saamaan.

Tänään on ollut väsy päivä koko poppoolla, eikä pyykinpesun ja lenkkeilyn lisäksi olla muuta tehtykään.