sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Karhunpoika sairastaa osa 3.

Hiskin kuulumisia:
Juttelin keskiviikkona hoitaneen eläinlääkärin kanssa, koska Hiskin oireet alkoivat mennä vielä pahempaan suuntaan. Se ulahti maahan mennessä ja sitten jopa istuessa. Yöt se siis lähinnä nukkui seisoaltaan ja eihän siitä tullut mitään. Myös portaissa kulkeminen alkoi olla hankalaa, vaikka ykköskerroksessa asutaan niin tässä on siltä seitsemän porrasta kuljettavana eikä hissiä käytössä. No, eläinlääkärin mielestä oireiden perusteella alkoi vaikuttaa siltä, että kyse onkin selkäongelmasta eikä revähtymästä. Mahdollisena epäilynä välilevytyrä, joka ei näy röntgenkuvissa vaan seuraavana olisi sitten lähdettävä Etelä-Suomeen neurologin tutkimuksiin ja mahdollisesti magneetti- tai CT-kuviin. Mahdollista on myös discospondylitis eli välilevyn ja nikaman tulehdus, joten päätettiin ensin kokeilla antibioottikuuria ennen lähetettä neurologille.

Antibioottikuuri aloitettiin samana iltana ja siitä on ainakin toistaiseksi lähtenyt Hiskin vointi paranemaan. Nyt se liikkuu jo kohtuullisen sujuvasti, ravailee ja saa hepuleita. Remmissähän se liikkuu edelleen, eikä me olla käyty pidempiä lenkkejä vaan edelleen vaan tarpeidentekoulkoilut, mutta Hiski on joka tapauksessa paljon pirteämpi. Käyttäytyykin niin kuin ennen, sekä hyvässä että pahassa. Harrastaa yli-iloisen riehakkaita tervehdyksiä, kun vieraita tulee kylään. Maahanmenot ei enää satu, hieman se vielä sitä jalkojen eteenvientiä loppuvaiheessa arastaa, mutta ei enää paljoa. Makuulta ylösnousut on edelleen vähän kömpelöitä.

Kipulääkettähän Hiski on saanut edelleen, mutta tänään aamulla rohkeasti puolitin annoksen ja ainakin vielä ollaan pysytty päällisin puolin kivuttomana. Toivottavasti jatkossakin mennään koko ajan parempaan suuntaan eikä takapakkeja enää tulisi. Jos tulee niin sitten on suuntana tosian neurologinen tutkimus.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Karhunpoika sairastaa osa 2

Alussa eläinlääkärireissun jälkeen toipuminen näytti hurjan hyvältä, nestepatti hävisi rinnasta ja Hiski jopa venytteli itseään perjantaina. Lauantaina käveltiin himpun pidemmästi, siis ei tosiaankaan mitään pitkää lenkkiä, mutta vähän pidemmästi kuin tien toiselle puolelle metsään pissalle.

Eilen sitten huomasin tilan menevän huonompaan ja tänään, kun tulin töistä ja lähdin käyttämään Hiskin pissalla, mulla tuli itku. Hiski vaikutti suorastaan tuskaiselta, portaiden alaskulkeminen on todella kömpelön näköistä ja selkä on tosi köyryssä. Iltaa kohti istuminen on alkanut olemaan hankalaa, samoin se maahanmeno...molemmissa tapauksissa Hiski ulahtaa. Soitin päivällä eläinlääkäriin ja jätin Hiskiä hoitaneelle lääkärille soittopyynnön.  On henkisesti todella rankkaa katsoa, kun toinen on kipeä. Voi, kun se pystyisi kertomaan mihin sattuu. Musta tuntuu, että Hiski saa välillä kipukohtauksia, se läähättää vimmatusti ja seisoo selkä kaarella ja mm. vaihtaa paikkaa peruuttaen. Saa nähdä mitä tästä tulee, toivottavasti tilanne ei ainakaan enää pahene.


lauantai 1. kesäkuuta 2013

Salasohvailija

Pöndellä on mun vanhempien luona ehdoton kielto sohvalle menon suhteen. Eilen isä oli illalla tullut saunasta, niin vain salasohvailijan korvankärjet oli näkyneet sohvatyynyn takaa, kun Pönde-neiti oli siellä ollut paapimassa. Isä ei ollut sanonut mitään, oli vaan kävellyt suoraan keittiöön hakemaan juotavaa. Kun isä oli tullut hetken päästä takaisin olkkariin, oli Pöne muka nukkunut hyyvin sikeästi omassa nojatuolissaan. Ketku likka XD