7.2.2014 jouduin tekemään raskaan päätöksen Hiskin kohtalosta.
Vaihtoehtoja ei valitettavasti ollut, Hiski lähti tähdeksi taivaalle ja minä jäin sitä tänne kaipaamaan. Monet itkut olen itkenyt ja monet tulen vielä itkemään.
Edellisenä yönä Hiski tuli mun viereen nukkumaan, ihan liki, pää samalle tyynylle ja hönkäili mun naamalle pitkän aikaaa. Se ei ollut tehnyt noin aikoihin. Ihan niin kuin se olisi aavistanut tulevan ja lohduttanut mua etukäteen omalla tavallaan rakastaen. Tuon muiston turvin mä jatkan eteenpäin, ilman rakasta Hippumiestäni
Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä,
Jotta oppisin itse, mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää
Tätä hetkeä kartoin
Tätä väistin
Tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika
Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää
Paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka Tahtoisin kieltää
Koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää
Apulanta: Armo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti