Pakkanen ja sijaistoimintoja

Hirmusen kova pakkanen kolistelee edelleen nurkkia (-26 C oli äskenkin mittarissa) ja pikkuhiljaa tämäkin pakkaskeleistä tykkäävä alkaa olla kurkkua myöten täynnä näitä kelejä. Pikku-Pöntisen pukeminen käy työstä, kun se ei siitä tykkää yhtään. Ei laita vastaan, mutta passiivista vastarintaa harrastaa kyllä kovasti eli käytännössä kieltäytyy tulemasta enää eteiseen vaan joka kerta se on haettava matkaan milloin sängystä, milloin sohvalta. Ja vaikka sen pukee niin silti lenkit voivat kestää korkeintaan parikymmentä minuuttia, kun jompikumpi koirista alkaa nostella pakkasenpuremia kinttujaan. Olen parina päivänä käynyt kävelemässä ihan itsekseni ilman koiria tai aina mulla on joku määränpää ollut minne koiria en ole viitsinyt matkaan ottaa. Tuntuu oikeastaan hassulta kävellä ilman koiria, kun en sitä yleensä harrasta. Pyöräily näillä pakkasilla on turhan raskasta, kun pyörä jähmettyy samantien vaikka sen lämpimästä varastosta ottaakin ja vauhdissa raa'an pakkasilman hengittely ei ole kivaa. Mulla tekis mieli hiihtämään, mutta sitä varten odottelen hieman lauhempaa keliä.

Ulkoilukelien puutteessa olen sijaistoimintona surffaillut netissä ja selannut blogeja, erityisesti ruokablogit ovat mua kiehtoneet. Mua on jo pitkään viehättänyt ajatus sokerittomasta/vähäsokerisesta elämästä. Aika kauan olen mm. seuraillut Terveelliset herkut-blogia ja jo aikoja sitten jättänyt sokerin pois kahvista ja teestä. 

Tämän alkuvuoden olen aikalailla ilman sokeria elänytkin, en ole siis itse käyttänyt ruuanlaitossa tuotteita, joissa on lisättyä sokeria, herkutteluakin olen vältellyt omassa kodissa ja töissä (Kyllä! Oon kieltäytynyt jopa mun suuresti rakastamista munkeista). Ihan sata prosenttisesti en ilman sokeria ole ollut ja kyläpaikoissa olen pari kertaa tarjottaessa syönyt jotain sokerillisiakin kahvileipiä. Mitään sokeritonta kuukautta mulla ei ole tarkoitus viettää (koska sitten söisin helmikuun vaihtuessa sokerituotteita taas kaksin käsin ääntä kohti), kuten niin moni muu, mutta olen yrittänyt olla tietoisempi siitä mitä laitan suuhuni ja miksi ja näin ollen tehdä myös tietoisempia valintoja jo kaupassa. Tarkoitukseni on myös ollut opetella rytmittämään syömiseni niin, että söisin hereillä ollessani vähintään neljän tunnin välein ja melko hyvin olen siinä onnistunutkin. Koko tämän alkuvuoden olen tehnyt eväät töihin ja näin ollen myös selvinnyt sortumatta pikaruokiin ja muihin nopeisiin näläntaltuttajiin. Ihan kokonaan tuskin pystyn sokerista luopumaan, esim. ensi sunnuntaina kummitytön synttäreillä aion syödä kahvipöydässä tarjottavia herkkuja siinä missä muutkin. Se on jo iso asia, jos pystyn omassa arjessani elämään ilman sokeria.

Tänään tein ensimmäistä kertaa jotain herkkua ilman lisättyä sokeria ja jestas, että se olikin todellista herkkua, nimittäin banaanilettuja. Siihen päälle mustikoita ja rahkaa, nam!!! Kokeilkaa ihmeessä muutkin, minä ainakin teen näitä toistekin.

Loppuun vielä kevennysvideo, Lenni Luppakorva on perusteellinen syömämies: Kuppi on ollut tyhjä jo aikapäiviä sitten, mutta jokainen pikkuhiukkanenkin imetään sisuksiin myös seinästä ja lattialta kupin ympäriltä.

Hrrr, pakkasta

Tänään illalla pakkanen on kirinyt jo lähelle -30 astetta ja ulkoilut sen vuoksi varsin lyhyitä tarpeidentekopyrähdyksiä. Tänään töistä tullessa ajattelin yrittää kävellä koirien kanssa edes hieman pidemmästi ja puin Lahjalle villapaidan takin alle ja vielä tossut joka jalkaan. Lahjan mielestähän tuo pukeminen on ihan sieltä ja syvältä, mutta kyllä se ihan tyytyväisenä sitten kulkee tuolla ulkona, kun ei heti tassut palellu. Lahjalle olen tänä talvena laittanut loimen jo -10 asteesta eteenpäin, kun täällä on ollut useimpina päivinä tympeä viima, joka on tehnyt pikkupakkasistakin purevia.

Lennikin koki varmaan elämänsä suurimman järkytyksen, kun pistin sillekin rottisten vanhat fleecetöppöset jalkaan. Hölmöläinen poukkoili remmissään kuin mikäkin varsa ja yritti mm. piehtaroimalla päästä tossuista eroon. Sehän se varmasti auttaa, kun hinkkaa päätä maahan. Eikä niillä tossuilla voinut kävelläkään normaalisti, niillä piti laukata niin lujaa kuin pääsi ja sekin kolmella jalalla. Alussa mua nauratti (salaa tietysti) ja tien päässä jo rasitti se poukkoilu niin lujaa, että katsoin parhaimmaksi kääntyä takaisin kotiin. Tossut jalassa nimittäin tarpeidentekokin oli sula mahdottomuus.

Pantoja, pantoja, pantoja... Aina vain lisää uusia pantoja

Kun koirien emäntä on jonkin sortin pantafriikki, niin niitä koiranpantoja on sitten kertynyt kaapit täyteen. Eikä niiden ostelu suinkaan ole loppumassa, kun aina tulee tarjolle uusia, toinen toistaa upeampia pantoja. Minusta on kuitenkin tullut ajan myötä ehkä vähän laatutietoisempi pantojen suhteen enkä suinkaan tuhlaa rahoja ihan mihin tahansa halpatuonti bling-blingiin, joka luultavasti olisi muutaman käyttökerran jälkeen roskiin laitettavassa kunnossa. Haluan, että koirieni pannat ovat niille mukavia, laadukkaista materiaaleista valmistettuja, kestäviä ja mieluusti kotimaista tekoa. Toki tulee ostettua välillä esim. Hurtan pantoja, joita sitten käytetään kuralenkeillä, koska niitä ei harmita nakata pesukoneeseen.

Tänään käytiin koirien kanssa shoppailureissulla, paras tekosyy reissulle oli Lennin nopealla tahdilla tyhjenevä ruokasäkki. Tekosyy siis sille, että pääsin hypistelemään upeita nahkaisia Voltti Anaras-pantoja, joita oli vihdoin tullut meidän vakkarikauppaan Eläintarvike Muskettikoiraan. Ja niinhän siinä tietysti kävi, että koirat sai kevääksi uudet pehmeät puolikiristävät nahkapannat.

Lahjalle puolukanpunaiselle vuorinahalla ja Lennille aqua-ruskea

Lennille ei vielä montaa uutta pantaa vielä olekaan kertynyt. Pääsääntöisesti sillä on ollut käytössä Hurtan Lifeguard Oranssi-pistolukkopanta, lähinnä heijastimien takia sekä ihana huopapanta, joka sillä oli matkassa meille muuttaessaan. Lahjalla on samanlainen punainen huopapanta ja ne ovatkin olleet tosi kivat talvipannat molemmille, eikä ole ihan kaikilla vastaantulevilla hännänheiluttajilla samanlaista.

Pitäisi ihan kunnollinen tehdä pantainventaario, kun sen lisäksi, että mulla on Lahjan ja Lennin pannat, niin kaapissa on vielä kaikki rottistenkin pannat, pentupannoista lähtien odottamssa uudelleenkäyttöä. Lennille onneksi mahtuu Pessin vanhat pannat, joten aina välillä otetaan niitäkin käyttöön.

Kajaani KV 11.1.15

Lahja kävi sitten pyörähtämässä näyttelykehässä eka kertaan lähes 1,5 vuoteen. Hitsit, että tuo koira paranee vaan vanhemmiten, se ei juurikaan enää viitsi välittää muista koirista näyttelypaikalla vaan pitää hienosti kontaktia muhun koko ajan. Seisoo upeasti paikoillaan ja ravaa tehokkaasti. Sen kanssa on suorastaan nautinto olla kehässä.

Tässä ainoa näyttelyssä Lahjasta otettu kuva, kiitos Tanja Siiralle tästä :)

Kajaanin näyttely järjestetään superkylmässä kuplahallissa, joten Lahjakin vietti melkein koko päivän vaatteisiin käärittynä häkissään. Häkin pohjalla oli retkipatja kaksinkerroin eristämässä maasta kohoavaa kylmyyttä ja peittoja päällä lisäeristeenä. Lahjalla oli fleecehaalari ja vielä toppamantteli. Noin sillä olikin mukavan lämmin odotella. Ennen kehään menoa, otin sen jo parin luokkaa aiemmin häkistä liikkumaan, jotta saatiin lihakset lämpimiksi ennen kehässä juoksemista. Varsinkin jo vanhemmalla koiralla tuolla on tosi paljon merkitystä, jotta koiran liikkeet pääsevät kehässä oikeasti oikeuksiinsa ilman kylmän aiheuttamaa jäykkyyttä. Kehässä nähtiin aika paljon jäykästi liikkuvia koiria.

Tässä vielä Lahjan arvostelu. Tuomarina oli Tiina Taulos.

"Vahvaluustoinen, kompakti narttu. Hyväasentoiset korvat, miellyttävä ilme, hyvä eturinta, rintakehä saisi olla pidempi. Hyvät takakulmat. Liikkuu tehokkaasti, mutta ylälinja saisi olla parempi liikkeessä." Tuloksena VAL ERI2.

Tuomari jakoi aika niukasti erinomaista, joten tyytyväisiä ollaan tulokseen. Saapa nähdä onko Lahjan seuraava kehäesiintyminen veteraaniluokassa vai jo aiemmin. Näyttelykärpänen saattoi taas hieman puraista :)

Pureva pakkanen - koirien pukemisesta

Pari päivää on pidellyt kovaa pakkasta -22 asteen verran ja tämän vuoksi ulkoilut on jääneet ihan minimaalisiksi. Lenni kyllä tarkenisi tuuhealla turkillaan, mutta Lahja ei vaikka takki onkin päällä ja muakaan ei jotenkin oo houkuttanut lenkittää koiria erikseen.

Lennille kokeilin varsin takkia joulun aikaan ja kyllä huomasi heti ensireaktiosta, että eka kerran on pojalla takki päällä. Eihän se päällä voinut tehdä edes tarpeitaan. Hah hah...no Lenni ei tosiaan ole tähän mennessä ulkoillessa takkia tarvinnut, sillä on mahtavan tuuhea turkki. Mutta hyvä, että takki Pessin vanha takki oli sopiva, Lenni voi käyttää sitä joskus autoillessa, jos siis joutuu jäämään autoon esim. treenien jälkeen.

Lahja sen sijaan tarvii kyllä kovilla pakkasilla takin. Hyväksi yhdistelmäksi olen kokenut villapaidan ja tuulen pitävän loimen, jossa ei ole mahakappaletta. Loimen oon ostanut muutama vuosi sitten Englannista Cruftin näyttelystä ja se on ollut kyllä nappivalinta, nopea pukea päälle eikä tarvi pujottaa päänläpi, kun Lahja ei siitä tykkää. Oon tehnyt itse Lahjalle muutamia vaatteita ja tämä villapaitakin on joskus muinoin itsetehty, ei malliltaan ihan optimaali, hieman pitkä ja kaulukseton. Vähän semmoinen kokeiluversio, mutta en ole uuttakaan saanut tehtyä.

Oon tehnyt Lahjalle talvimanttelin, jossa on ohut fleecevuori ja päällinen enstexiä, sitä pidetään sitten vähän pienemmillä pakkasilla ( -10-15 C ). Nyt, jos tekisin uuden manttelin muuttaisin mallia niin, että se suojaisi paremmin myös etuosan lihaksia. Mua houkuttais tehdä semmoinen neulehuovuttamalla loimi, mutta en tiedä olisiko se käytössä sitten kuinka hyvä. Mulla vähän ahdistaa maksaa valmiista vaatteista, kun niitä pystyn kerran itsekin tekemään ja värivalikoimakin on laajempi kun itse tekee. Malliakin pystyy muokkaamaan omien mieltymysten mukaan eikä tarvi tehdä senkään suhteen kompromisseja, kuten monesti valmisvaatteiden kanssa. Suunnitelmia mulla on kyllä paljonkin koiranvaatteisiin, mutta harvakseltaan saan niitä kuitenkaan toteutettua.

Vaikka nuo villapaitakuvat on sisällä otettuja, niin sisällä meillä ei vaatteita pidetä (paitsi BOT verkkoloimea aina välillä lihaksia hoitamassa) enkä ymmärrä koirien pukemista ns. turhaan eli ei mekkoja, frakkeja yms turhakkeita koirille) .