Helteet on ohi

Ainakin tällä hetkellä. Ilmassa on jo selvä syksyn tuoksu ja illat on mukavan viileitä. Eilen illalla pakkasin kaksi iloista koiraa autoon ja ajelin vähän kauemmaksi metsään, pois tutuilta lenkkireiteiltämme. Voi sitä ilon päivää ja nauravia naamoja, kun tajusivat, että pääsevät revittelemään oikein kunnolla metsätielle. Lenni varsinkin juoksi niin lujaa kuin kintuistaan pääsi ja välillä irtosi vähän turhankin kauaksi.

Lenkin lopussa eräs vaalea labradorinnoutajaherra pulahti "sammakkolampeen" ja tuli sieltä hyvin mustana pois, joten kotimatkalla pysähdyttiin vielä Valkeisen koirarannalle uimareissulle ja säästin itseni koiranpesulta.

Tällä viikolla koirilla on ollut tosi tylsää, mulla on ollut pitkiä työpäiviä eikä oikein lenkkien lisäksi oo muuta jaksanut. Jospa vaikka viikonloppuna päästäis jo sinne jäljellekin :)

Lenni ja Oskari uimassa

Lenni ja Annin Oskari-labbis kävi Oulujoella uimassa keskiviikkoiltana. Otin siellä myös kuvia pojista.

Treenit

Koko kesän on ollut niin lämmintä, etten oo halunnut koiria (Lenniä siis) ahdistaa treeneillä. Nyt pitäis ilman viilentyä niin aion aktivoitua niiden suhteen. Olis ihana päästä jonnekin tottiskurssille, mutta nyt ei vaan oo irrottaa ylimääräistä sataa euroa semmoseen :(, joten opetellaan itsekseen juttuja. Samoin jäljelle on päästävä ja verijäljelle. Toiveena olis edelleen bh-koe ens kesänä, joten isosti on töitä tehtävä siihen, kun koira on käytännössä raakile. Ei meillä kuitenkaan ole kiirettä, mutta alustava tavoie on tuo ens kesä :)

Noutohommia pitää opetella myös eikö damin noudon voi opettaa samanlaisena noutoliikkeenä kuin pk-kapulankin noudon? Joka tapauksessa noutoa pitää säätää kovasti. Lenni noutaa kyllä, mutta tuo esineen vähän haluttomasti ja tuo sen niin, että tulee suoraan sivulle kuten tokossa. Mua kuitenkin ensisijaisesti kiinnostaa pk-puoli, joten tuo sivulle tuonti ei oo ollenkaan hyvä. On ihan hirveen mielenkiintoista opettaa koiraa, jolle on jo jotain asioita opetettu.

Tilipäivä

Eilen oli tilipäivä. Mikä siinä onkaan, että just sillä hetkellä, kun ne rahat on tilillä, alkaa hirveä tarve shoppailla, syödä roskaruokaa ja tehdä kaikkea kallista. Vaikka sitä rahaa ei tosiaan tule niin paljoa, että olisi kovastikaan ylimääräistä. Joka ikinen kuukausi päätän, että kun tili tulee niin en tuhlaile vaan elän tiukasti. Olis ihanaa, kun kerrankin kävis niin, ettei se tili olis tyhjä, jo viikkoa ennen seuraavaa tilipäivää.

Olen kateellinen mun siskolle, joka on tullut meidän isään rahankäyttäjänä. Osaa siis säästää rahaa minunkin edestä. Minä en osaa, vaikka tahtoisin! Jos yritän säästää, niin viimeistään silloin koirat sairastuu ja ne säästetyt rahat menee eläinlääkäriin. Ihan pyllystä!

No, taas yritän elää säästeliäämmin. Hmmm, tänään kävin Zeppeliinissä, söin ylikalliin salaatin, ostin ylikalliita salaattisiemeniä, yhden halvan topin ja jätin Arnoldsin väliin, vaikka seisoin jo jonossa. Eikö se oo vähän kuin +-=0 ?  Lupaan syödä joka päivä aamupalan ja tehdä eväsleivät  ja ottaa vesipullon mukaan töihin. Sillä säästäis jo pitkän pennin. Lupaan myös jättää roskaruuat ostamatta (tää on paha!) ja samoin limukat, juoda vettä riittävästi ja tehdä itse ruuat. Katsotaanpa paljonko mulla rahaa tilillä 9.9. kun seuraavana päivänä on taas tilipäivä, luultavasti ei yhtään ;).

Kaislikossa suhisee tai nurmikolla sihisee

Tänään olin töiden jälkeen pissattamassa Lahjaa ja Lenniä tuossa meidän talon läheisellä nurmikolla. Yhtäkkiä kuulen sihahduksen ja huomaan Lennin pomppaavan taaksepäin ja sitten menevän taas eteenpäin. Tässä vaiheessa sain onneksi kiskaistua Lennin kauemmas, koska se oli nokikkain nuoren kyykäärmeen kanssa, joka hyökkäsi. Hyi hemmetti, kylmää vieläkin koko elukka. Oli oikeasti niin vähää vaille, ettei se olisi upottanut myrkkyhampaitaan Lennin naamaan.

Tapauksen jälkeen tarkkailin Lenniä tiiviisti, alkaako se oireilemaan (turvotus, huonovointisuus). Onneksi selvittiin kuitenkin pelkällä säikähdyksellä eikä tarvinnut lähteä eläinlääkäriin nesteytykseen.

Nyt mua hirvittää ulkoiluttaa koiria tässä meidän lähimaastoissa, koska tää ei ole eka kerta kun olen kyyhyn täällä törmännyt. Tosin aiemmin en näin lähellä kotoa. Yöks.

Ikävä

Päivittäin tulee tilanteita, joista Hiski tulee jotenkin mieleen. Ikävä on edelleen kova ja vaikka tiedän, ettei muita vaihtoehtoja enää ollut niin silti toivoo vieläkin kovasti, että asiat olisivat toisin ja Hiski olis täällä meidän kanssa. Kuvia oon katsellut ja voin katsoa, tilanteet jotka tulee mieleen on positiivisia ja välillä naurattaakin. Tosin lopuksi tulee aina itku.

Muistan, että Hiskillä oli jättimäinen pää, mutta en muista kuin iso se oli ja tää jotenkin vaivaa mua hirveästi. Haluaisin ottaa koko koiran halaukseen, rutistaa lujasti ja kertoa kuinka tärkeä se on tai oli mulle. Edelleen saatan sanoa, kun joku kysyy koirista, että mulla on rottis... eikä mulla ole, asia tulee joka kerta yhtä musertavana totuutena mieleen, Hiskiä ei olekaan enää.

Voi rakas... 'til we meet again.

Oulu

Ihana lämmin kesäpäivä tänään. Aamupäivällä käveltiin koirien kanssa joenrantaan, jossa saivat käydä uimassa tai no Lenni ui ja Lahja kahlaili. Iltapäivällä tarvin omaa aikaa ja pyöräilin reilusti yli 20km. Ihastelin tätä kotikaupunkiani, joka on oikeasti aika kaunis kesäkaupunki. Harmi, kun ei ollut kamera matkassa, joten kännykän varassa oli kuvaaminen. 

Kävin torilla ostamassa jäden ja litran mansikoita, jotka pistelin poskeeni Nallikarin hiekkarannalla. Oli nautinnollista työntää varpaat lämpimään hiekkaan ja kävellä rantavedessä. Tämän jälkeen käänsin pyöräni kohti Toppilansaarea, siellä kävelin aallonmurtajan päähän ja istuin pitkän aikaa auringon lämmittämillä kivenlohkareilla omien ajatusteni kanssa. 

Toppilassa ihastelin vanhaa Vaasan valssimyllyä, joka kohta muutetaan asunnoiksi. Upea punainen tiilirakennus, jonka juurella viipotti pieni hiirulainen. 

Nämä kivet ihastutti mua kovasti!